Suositukset, neuvot ja ohjeet löytyvät alla olevista linkeistä:
Kylmä – Sydän- ja verisuonisairaat (pdf-tiedosto)
Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas (pdf-tiedosto)

Talviaikaan kylmä voi pahentaa sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien oireita, nostaa verenpainetta, mikä voi johtaa sairauskohtauksiin. Niihin nopea avun saaminen voi joskus olla tarpeen. Sosiaalitoimen ja terveyspalveluiden yhteystiedot, kuten myös auttavien puhelimien ja pelastuspalvelun yhteystiedot, tulisi olla yleisesti helposti saatavilla.

Säännöllinen, mieluummin jokapäiväinen liikunta on keskeinen osa esimerkiksi sydänpotilaan hoitoa ja kuntoutusta. On kuitenkin tärkeä ottaa huomioon, että sydämen ja verenkiertoelinten sairauksia potevien henkilöiden oireet ja kuolemanvaara lisääntyvät pakkasella. Kylmän vaikutukset näkyvät verenpaineen nousuna, sydänlihaksen hapentarpeen kasvuna, sekä rytmihäiriöherkkyyden lisäyksenä.

Oireetonta sepelvaltimotautia sairastavan henkilön on pakkasella syytä suojata kaulansa ja kasvonsa ulkona liikkuessaan. Jos angina pectoris eli rasitukseen liittyvästä sydämen hapenpuutteesta aiheutuva rintakipu ilmenee vähäisessäkin ylämäessä – joka vastaa esim. kerrosvälin nousua portaissa – tautia sairastavan on syytä huomioida kylmän ympäristön aiheuttama mahdollinen lisäherkkyys rasitukselle erityisesti aamulla kylminä ja varsinkin tuulisina talvipäivinä.

Avantouintia ei voi suositella sydänsairaalle. Lievä ja vähäoireinenkin sepelvaltimotauti altistaa rytmihäiriölle avantoon menon aiheuttaman äkillisen ja voimakkaan systolisen verenpaineen eli yläpaineen nousun takia. Myös kylmän ilman voimakas hengittäminen pakkasella voi olla osasyy sydänpotilaan lisääntyneisiin oireisiin.

Kokenutkin talviuimari ottaa riskin, jos jatkaa avantouintia todetusta sepelvaltimotaudista huolimatta. Avantouintia harrastavat myös iäkkäät henkilöt, joilla oireeton sydänlihaksen hapenpuute on sangen yleinen ilmiö. Avantouinnin turvallisuutta ja riskejä yksilötasolla voinee kätevimmin selvittää ja arvioida tavanomaisen riskikartoituksen ja kliinisen rasituskokeen avulla. Kohonneeseen sydänkohtauksen riskiin kylmäaltistumisen yhteydessä viittaavat korkea veren kolesterolitaso, verenpainetauti, diabetes ja lähisukulaisten sydäntapahtumat – erityisesti jos on lisäksi ylipainoinen, tupakoi eikä elämäntapa ole liikunnallinen. Lisätietoa iäkkäiden ihmisten sairauksista ja liikkumisesta kylmässä löydät Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaoppaasta (pdf-tiedosto).