Sairastavuus ja kylmä

Sydän- ja verisuonitaudit

Kylmä ympäristö voi aiheuttaa äkillisiä sydän- ja verisuonitautikohtauksia ja saattaa olla osatekijä näiden sairauksien kehittymisessä. Esimerkiksi sydäninfarktit lisääntyvät talvikuukausina lämpötilan laskiessa. Tämä riski kasvaa ikääntymisen myötä.

Tutkimusten mukaan sydänkohtauksien määrä on tavanomaista korkeampi 14 päivän ajan lämpötilan alenemisesta alkaen ja on 0 – 2 % suurempi jokaista alentunutta lämpöastetta kohti. Kylmän epäsuotuisat vaikutukset ovat yleisempiä sydänsairauksia potevilla naisilla kuin miehillä.

Talviaikana kesäaikaa korkeampi voi pahentaa kroonisista sairauksista ja erityisesti verisuonisairauksista kärsivien oireita sekä johtaa sairauskohtauksiin. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien suojautumista kylmältä ja kylmävaikutusten ehkäisyä kuvataan riskiryhmät otsikon ko. potilasohjeessa.

Hengitysteiden sairaudet

Talviaikana astmaan tai krooniseen, ahtauttavaan keuhkosairauteen liittyvät sairausoireet ja kohtaukset ja vaikeutuminen.  Näiden sairauksien oireita kylmässä ilmoittaa yli 20 % aikuisista suomalaisista. Sairausoireiden paheneminen lisää terveydenhuollon asiantuntijapalveluiden tarvetta ja näkyy myös sairaalahoitojen lisääntymisenä.

Talviaikaan sairastetaan enemmän hengitystieinfektioita, mikä näkyy mm. lisääntyneinä sairausvastaanottokäynteinä ja varusmiesten sairastavuutena. Useat viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet ilman jäähtymisen lisäävän hengitystieinfektioita.

Hengitysteiden sairauksiin liittyvää suojautumista kylmältä ja kylmävaikutusten ehkäisyä kuvataan riskiryhmät otsikon ko. potilasohjeessa.