Lapset & lapsiperheet

Suosituksia vanhemmille

  • Pienet lapset on puettava aikuista lämpimämmin.
  • Huolehdi lapselle sääolosuhteisiin sopiva vaatetus.
  • Huolehdi ulkona nukuttamisessa lapsen riittävästä vaatetuksesta ja vaunujen suojaamisesta.
  • Rajoita pitkäkestoista kylmälle altistumista.

Lisätietoja sairauksiin liittyvistä kylmähaitoista ja niiden ehkäisystä löydät Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaoppaasta (pdf-tiedosto).

Tietoa lapsiperheille

Lapset ovat fysiologisten, aikuisista poikkeavien, ominaisuuksiensa takia ympäristön haitallisille lämpötiloille herkin väestöryhmä. Lapset ovat pieniä ja nopeasti kehittyvässä kasvuvaiheessa. Lapset altistuvat kylmälle usein muita ikäryhmiä voimakkaammin ulkona oleillessaan. Lasten valmiudet oikeaan käyttäytymiseen kylmässä ovat huonot. Aikuiset ovat vastuussa lasten terveyshaittojen vähentämisestä ehkäisemällä niitä eri keinoin, joista yksi on pitkäkestoisen kylmälle altistumisen rajoittaminen.

Optimaalinen ympäristön lämpötila on lapsilla yksilöllinen, mutta vaihteluväli lasten välillä on silti kapea. Hypotermiariski on olemassa kaikilla vastasyntyneillä, kaikissa ilmastoissa. Imeväisikäisten lasten ihon jäähtymistä voi esiintyä esim. ulkona nukkumisen yhteydessä talvella.

Lämpöolosuhteiltaan neutraalissa (termoneutraali) ympäristössä (+18–+23 °C) normaalisti vaatetetuilla lapsilla on mahdollisuus säilyttää normaali kehon lämpötilansa +36.5–+37.5 °C ilman kylmäkuormitusta. Kuitenkin erityisesti pienillä lapsilla lämpötasapainon turvaava ympäristö on korkeampi kuin aikuisilla. Tästä johtuen pienet lapset on puettava aikuista lämpimämmin, jotta lämpötasapaino säilyy.

Lämmönsäätelyjärjestelmä aktivoituu kylmässä ympäristössä, kun lämmöntuotto on matalampaa kuin lämmön siirtyminen ympäristöön. Kylmiltä tuntuvat kädet ja jalat ovat merkki ääreisosien jäähtymisestä. Kuitenkin myös kuumeisella lapsella voivat kehon ääreisosat tuntua viileiltä.

Imeväisikäiset

Imeväisikäiset lapset menettävät lämpöä herkemmin ja pystyvät säätelemään kehon lämpöään tehottomammin kuin aikuiset, koska ihon pinta-ala kehon tilavuuteen nähden on suuri, eristävä rasvakerros ohut ja lihasvärinämekanismi vasta kehittymässä. Kuitenkin ääreisverenkierron supistumista kylmäaltistuksessa tapahtuu jo varhaisessa iässä, mikä vähentää lämmön siirtymistä ympäristöön.

Imeväisikäisten lasten lämmöntuotto perustuu ruskean rasvan toimintaan. Ruskean rasvan merkitys vähenee asteittain kahteen ikävuoteen tultaessa. Sen lämpöä tuottavat varastot ovat nopeasti hyödynnettävissä, mutta rajalliset.

Leikki-ikäiset ja vanhemmat lapset

Leikki-ikäisten lasten, koululaisten sekä nuorten kylmäaltistukseen liittyvät mahdolliset oireet ja muut terveyshaitat on tärkeää ottaa huomioon ja opettaa lapsillekin niiden ehkäisy. Lapset voivat altistua kylmälle pitkiäkin aikoja leikkiessään ulkona.

Kylmäoireita tulisi ehkäistä huolehtimalla lapselle sääolosuhteisiin sopiva vaatetus. Märät vaatteet pitäisi vaihtaa kuiviin heti, kun ne ovat kastuneet. Ääreisosien paikallista jäähtymistä tulee ehkäistä asianmukaisilla käsineillä ja jalkineilla. Lapsilla pään osuus kehosta on suhteellisesti suurempi kuin aikuisilla ja pään alueelta lämpöä poistuu tehokkaasti. Onkin tärkeää huolehtia suojaavan päähineen käytöstä lapsilla. Tuuli lisää pakkasen purevuutta, ja tarvittaessa lapsen ulkona oloaikaa on syytä rajoittaa kylmällä ja tuulisella säällä.

Erityistapaukset, kylmälle herkät lapset

Paleltumat ovat melko yleisiä kylmävaurioita pohjoisten alueitten aikuisväestöllä. Kouluikäisillä lapsilla paleltumat ovat vielä paljon yleisempiä kuin aikuisilla ja ne voivat aiheuttaa luuston ja nivelten kasvuhäiriöitä. Lapsilla, jotka potevat valkosormisuutta eli poikkeava verisuonten supistusherkkyyttä, on lisääntynyt riski paleltumille. Myös lapsilla, joilla on neurologisia oireita ja kylmät ääreisosat, tulisi kiinnittää erityistä huomiota kylmäsuojaukseen. Astmaa sairastavat lapset saavat kylmässä ympäristössä enemmän astmaoireita.

 


Lapset & lapsiperheet | Kylmältä suojautuminen | Nesteytys | Paleltumien ja hypotermian ehkäisy